Ensin Ateljee

Alas oikealle, kellari kerrokseen, tulee ateljee.

Lattiassa oli muovimatto ja seinällä repaleinen tapetti. Koska tilasta on tarkoitus tulla kolkko ja väritön ateljee, irroitin ne pintamateriaalit, jotka helposti irti lähtivät. Takaseinälle jätin jo siellä olevan raidallisen tapetin, sillä ajatuksenani oli tehdä osaan seinistä “betoni rappausta” ja hailukka, kulahtanut raitatapetti sopii siihen vierelle oikein hyvin.

Sisempään seinään päätin tehdä rappauksen Flying Tigeristä ostamallani efektimassalla. Massa oli hiukan kuivaa ja jotta sain haluamani pinnan, jouduin ohentamaan massaa vedellä ja levittämään sitä käsin. Massa kuitenkin tarttui seinään hyvin ja sillä sai tehtyä helposti pelkistettyä, rapattua betoniseinää. Ulompaan seinään tein samantyylistä pintaa, jossakin akryylimaalisetissä mukana tulleella efektimaalilla. Efektimaali levittyi helpommin, mutta peito oli selkeästi huonompi. Lopputulos ei ollut yhtä “karu”, vaan yrityksistä huolimatta maali tasoittui liikaa. Tökin ja muotoilin efektimaalia pensselillä kuivumisen ajan, jotta sain siihen kolmiulotteisuutta. Sain kuin sainkin lopulta pintaan betonimaisen vaikutelman ja lopuksi vielä sotkin “rapatut” seinät hiilellä likaisen näköisiksi.

Kattoon halusin myös karkean betonivaikutelman. Koska kaapista sattui löytymään päiväysvanhaa rikottua ohranjyvää, se sai kelvata. Keittelin ruisjauholiisterin ja sekoitin sen ohranjyviin. Massan levitin tapetin palan päälle ja asettelin spagettia raidoiksi, kuvaamaan laudoituksen jälkeä. Koska ruisjauholiisteri kuivui hitaasti, spagetit pehmenivät ja nousivat kaarelle, eli eivät toimineet tässä toivotusti. Pohdinnan jälkeen päätin vaihtaa spagetit juuttinaruun, jonka saikin helposti aseteltua puolijähmeään ruisjauholiisteriin. Kun massa oli kuivunut, maalasin sen kaappiin jääneellä kalkkimalilla, jolle en ollut löytänyt muuta käyttöä. Kyseinen maali on kuivuttuaan minun makuuni liian muovisen näköistä, mutta tässä se ei haittaa. Kalkkimaalin päälle levittelin epätasaisesti huonekalukittiä sekä valkoista, mustaa ja hopeaa akryylimaalia. Lopputulos on todellakin rouhea, mutta sopii hullun taiteilijan ateljeehen.

Joskus enenmuinoin entiseen työpaikkaani tuli rottinkikorit säkissä, joka on jotakin vihertävää muovia. Tuosta säkistä tein ateljeen lattian, sillä pidän sen “rumasta” tekstuurista. Lattian rumuutta ja kuluneisuutta tehostin vielä mustalla akryylimaalilla. Huoneeseen tein pylvään vanhasta rukin osasta ja sotkin lopuksi huoneen pirskottaen erivärisiä maaleja hammasharjalla pitkin seinää ja lattiaa. Ateljeen ensimmäinen taideteos on taiteilevan tyttäreni tekemä ja sopii tyyliin “just eikä melkein”. Muutaman kalusteenkin asettelin huoneeseen, kun ihan pikkuisen piti jo leikkimäänkin päästä...